Määrittelemättömiä tunteenpurkauksia

Rampapörssi Vastaisen varalta, olisi ihan kaikkien hyvä tietää miten myös muut kuin hyvätuloiset ja vapaaehtoisin vakuutusvaroin kustannettavat reumasairaat jatkossa hoidetaan? Miten yliopisto- ja edes keskussairaalat voisivat tuottaa samat palvelut – kokonaisvaltaisen hoidon – edullisemmin? Ei mitenkään! Olemme saaneet liian hyvää hoitoa. Taitaa olla niin, että kuntoutukseen suunnatut rahat eivät ole kiertäneet tarpeeksi monien käsien kautta? Eihän se ole bisnestä, että ihmiset hoidetaan säätiöiden omistamissa kuntoutuslaitoksissa, jonka yhteiskunta Kelan kautta maksaa! Tarvitaan yksi välikäsi lisää, ne yksityiset lääkärikeskukset, jotka aika pian ovat parhaiten tuottavia pörssiyhtiöitä. Arvatkaa onko osakkaina vähävaraisia? Parhaat asiantuntijat siirtyvät yksityisiin sairaaloihin. Tämä hallitus ajaa parempiosaisten asiaa, tämä näkyy tasa-arvoisen hoidon alasajossa selvästi. Pahiten tämä, vuosisadan munaus, Heinolan Reumasairaalan alasajo, tölväisee heikompiosaisia, kuten lapsia ja nu

Reumapotilaat katepillarin alle? Heinolassa sijaitsevan Reumasäätiön sairaalan alas päästössä tehtäisiin kuntoutushistorian suurin munaus. Sellaista tietotaitoa ei saada mistään muualta. Ihan turha väittää, että jokainen keskussairaala kykenisi samaan, vaikka hoitohenkilökunta hyvää tasoa olisikin. Ymmärrän yskän, asianmukainen hoito ja kuntoutus maksaa ja keskussairaalatkin rypee. Tietysti kustannukset kasvavat ammattitaidon lisääntyessä. Kyse ei ole pelkästä reuman hoidosta, vaan sitä sairastavien. Tärkeä asia, että koko asuntuntemus löytyy saman katon alta. Hoidoissa paras tie on varmaankin vielä hakusessa. Ei pidä unohtaa, että suurin osa hoidoista on käsityötä, jossa usein joudutaan hoitamaan asiakasta ihan kahden kesken. Työ ja asiantuntemus maksavat. Se on silti hintansa väärtti. Ajan kanssa kertynyttä tietotaitoa on vaikea arvioida rahassa. Eikä saisikaan. Kyse on myös muusta, ihmisistä heidän elämästään, vaikuttaen suoraan monen muun elämään. Tätä on yhtä vaikea mitata kuin ra

Onnellisuuspillereiden voimalla petojen erämaassa Professori Pekka Himasen (Helsingin Sanomat 10.3.10) hallitukselle laatima onnellisuusraportti ei liene kenellekään yllätys. ”Suomi on murheellisten laulujen maa. Suomi kehittää tehokkaan masennuksen "kokonaisvaltaisen hoitomuodon" vuoteen 2020 mennessä”, hän sanoo. Toisaalta hän toteaa: ”nykyisen sairaudenhoitoyhteiskunnan sijaan tarvitsemme hyvinvoinnin edistämisen yhteiskuntaa”. Yhteiskunta tarvitsee siis molempia, sekä ennalta ehkäisyä että hoitoa masennukseen. Ennekuin laitetaan lääketehtaiden liukuhihnat pyörimään, olisi syytä syventyä etsimään masennuksen syitä. Tieto, kuka on leijonat häkkiimme on toimittanut, ei auta, jos ihan juuri olemme leijonien vatsassa. Vaikka olemmekin jo leijonien hampaissa, toivonkipinä vielä itää, jos ihme lopulta tapahtuisi ja selviäisimme, niin tiedämme seuraavalla kerralla olevamme viisaampia, kokeneempia ja varovaisempia. Lääketehtaat valmistavat sellaisia pillereitä, ettei varsinaiset &

Ärsytys ja väärän todistuksen sanominen On asioita, joista tiedämme jotain, mutta enemmän asioita, joista emme tiedä. Lukeminen on oppimista, mutta sitä kautta saanut oppi on rajallista. Parasta oppia tarjoaa kokemus. Maailmassa tapahtuu paljon enemmän ilmiöitä ja asioita joiden perässä emme pysy. Emme siis henkilökohtaisesti saa lukemalla koskaan kiinni tietoa ja ilmiöitä. Eräs vakava piirre on ymmärtämättömyyden lisääntyminen. Aina vähemmän ymmärrämme syiden ja seurausten merkitystä, vaikka uskomme esim. tietotekniikan avulla tällä saralla etenevämme. Vain kokemuksista kannattaa puhua. Olettamuksia voi heittää, mutta niiden kanssa kannattaa olla tarkkana. Ärsyttäviä kommenttejakin voi heittää, mutta niiden kanssa pitää olla äärettömän tarkkana. Provosoiminen on eräs tapa herättää keskustelua, mutta on huomioitava myös se minkälaisista asioista sen tekee. Yleistäminen on eräs vakava yleismaailmallinen ongelma. Jos sanotaan tummaihoisten olevan laiskoja, tai suomalaisten juoppoja, syyt