Määrittelemättömiä tunteenpurkauksia

”Esteettömyydestä” Suomibrändi 2030-2040 Sellainenkin aluevaltaus löytyy, jolla Suomikuva saataisiin maailman huipulle, ja mikä parasta se hyödyttää sekä elinkeinoelämää, kansantaloutta, koulutusta että tavallisia kansalaisia. Suomi voisi näyttää esimerkkiä esteettömänä valtiona. Jos tavoitteeksi otettaisiin esteetön Suomi 2040, ja alettaisiin tosissaan tehdä hommia esteiden raivaamiskeksi, tuottaisi se paljon uusia keksintöjä ja patentteja sekä osaamista, jota voisi markkinoida maailman laajuisesti, Suomi ja suomalaiset hyötyisivät omatoimisuuden lisääntyessä. Eräs toimenpide mikä pitäisi aikaansaada, olisi esteettömyyskoulutusohjelma, jossa insinöörit, teknikot ja toimintaterapeutit erikoistuisivat ja omistautuisivat esteettömyyden haasteisiin. Esimerkiksi Hämeenlinna olisi sopivasti haasteellinen pilotticase, sillä kaupungista löytyy runsaasti eri aikakausilla rakennettua ympäristöä. Vaikka teknillistä korkeakoulua tai yliopistoa ei olekaan, asuu alueella paljon niissä opiskel

Työ! ...Tä? En tiedä onko ihmisten työn syrjässä kiinnipitäminen ainut tai edes paras vaihtoehto niin syrjäytymiselle, dementoitumiselle, kyvyttömäksi joutumiselle kuin itsemääräämisoikeuden menettämisellekään, mutta yksi varteenotettava vaihtoehto se on. Käsittämätöntä, että toiset läkähtyvät työn alle, mutta jotkut hyötyisi pienemmästäkin ja haluasi laittaa edes tikun ristiin, mutta työtä ei saa jakaa mitenkään. Sekin on käsittämätöntä, että minunkin pitää pitää itseni kykyisenä erilaisin fysioterpeuttisin keinoin, vaikka pieni työn ääressä ahertaminen olisi sekä hyödyllistä että motivoivaa. Joillekin terapiat on tarpeen, en sitä kiellä, mutta tiedän useita tapauksia, että liian nopeasti yhteiskunta sylkäisee syrjään liian aikaisin liian lopullisesti. Onko se parempi maksaa palvelutuottajalle 60 euroa tunti kuin terapia-asiakkaalle 15? Ammattiyhdistysliike on saanut paljon hyvää aikaiseksi, muuttuessaan ahmattiyhdistysliikkeeksi syö senkin edestä. Mutta ei se vastapuolikaan pekkaa