Määrittelemättömiä tunteenpurkauksia

Jäitä hattuun Pisa-tutkimuksen merkityksessä Ehkä juuri nyt matemaatikot pitävät ääntä, koska heille keskiarvo, jossa laskentataitoa tarvitaan, on niin läheinen käsite. Mutta eikö hoksata keksiarvon merkitystä? Keskiarvo on hyvä renki mutta huono isäntä. Pisa-tutkimuksen uutisointi aurinkoisimmasta paikasta on mielenkiintoinen, mutta sen merkitys tulee ymmärtää. Jos kymmenen henkilön joukosta viideltä puuttuu kaksi sormea, niin ei jokaisella kymmenestä ole yhdeksää. Perusopetus on välttämätöntä, sillä jonkinlaiset perustaidot myös eri oppiaineissa pitäisi jokaisen hallita. Mutta jo paljon ennen viidentoistavuuden ikää pitäisi kehittyä luontaisten taitojensa suuntaan. Siinäkin tietenkin on omat rajansa, sillä pitäähän lapsen ja nuoren elää normaalia elämää.  Pisassa tarkastellaan ja vertaillaan ongelmanratkaisu- ja lukutaitoja, mutta siihen se etsiminen esimerkiksi luovuuden osalta jääkin. Vastako perusaineiden jälkeen lähdetään nuorta kehittämään hänen omimalle kykya

Kärsimys jalostaa, jos haluaa ja ymmärtää Mielenkiinnolla luen aina Hotakaisen kolumnit ME-lehdestä. Numerossa 9/2013 hän puhuu ”kärsimyksestä” niin yksipuolisesti, että pahaa tekee. Hän kertoo kärsineensä jostain ja siksi tietää mistä puhuu. Hän tuskin on kovin syvällisesti (kärsinyt) asiaan perehtynyt, sillä on toisenlaisiakin näkemyksiä. En tietenkään tiedä kärsimyksestä kaikkea, mutta uskon kärsineeni tavallista kirjailijaa enemmän. Juuri Hotakaisen kaltaiset ”kärsivät” kuolevat alta aika yksikön, sillä heidän tiensä kapenee nopeasti. Kärsimystä voidaan verrata kokemukseen ja kokemuksen kautta saatuun tietoon, joka ”jalostaa” tietämään ja tuntemaan enemmän. Kärsimyksen kautta alkaa ymmärtää ihmistä, ihmeellistä ihmistä, oikeata elämää. Se ei ole pelkkää koktailikutsuja, samppanjaa ja humalaa tai hunajaa, mutta ei se ole pelkkää Jalostajan hernekeittoa, missä ei mitään vikaa sinänsä ole. Kärsimys voidaan kohdata joka menetyksenä tai mahdollisuutena. Kärsivä etsii pa

Suksipaketti Hieno yhteensattuma, että Hämeenlinnan valtuuston puheenjohtajan Sari Raution aviopuolisosta Kai Rautiosta tulee HPK:n valmentaja juuri ennen kun Hämeenlinnan valtuuston Kokoomuksen valtuutetut antavat äänensä kaupunginjohtajaäänestyksessä Sdp:n Timo Kenakkalalle. Yhteensattumaa tai ei, niin varmasti tästä puhutaan, onhan HPK:ta pidetty yhtenä hyväveliverkoston areenana. Jos päävalmentajan ja kaupunginjohtajan valinnalla on tekemistä keskenään, merkitystä on myös sillä, että Kai Rautio valittiin ennen kaupunginjohtajan valintaa, olisihan se merkkinä sopimuksen pitävyydestä. Jos kyse on jonkinlaisesta suksipaketista, tuskin Kokoomus vaihtaa esikoisoikeuttaan porkkiin, vaikka Isosuo lohduttajapalkintona kakkossijallaan kaupunginjohtajana pysyykin. Saa nähdä näkyykö ulospäin, saako Kokoomus muuta kuin siteet. Nöyryyttävältä Kokoomuksen käyttäytymisen luulisi tuntuvan Isosuosta, vaikka hän olisi tottunutkin tyytymään ikuiseen kakkospalliinsa. Asiaan tietysti