Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2012.

Rupsahtakaa rauhassa rakkaat röttelöt

Kuva
Rupsahtakaa rauhassa rakkaat röttelöt Tässä vielä viitisen vuotta sitten häpesin kotikuntani julkisivua. Yleisilme laskeutuessa moottoritieltä Parolan keskustaan oli nuhjuinen. Pääasiassa liike- ja yritystiloina muinoin toimineita talorähjiä ei saatu poistettua edes uhkasakon uhallakaan. Siinä ne ovat vieläkin, ja hyvä niin. Enää en häpeä yhtään. Tämä uusi rakennustaiteen suojeluinto ja näkemys edustaa rupsahdusromantiikkaa, josta monet suojelijat sun muut piipertäjät ainoastaan unta näkevät. Jos sitäkään. Mikä on saanut näkemykseni näin radikaalisti muuttumaan, sitä en tiedä, mutta olisikohan iän karttumisella jotain tekemistä tai sitten yksinkertaisesti kyllästymisellä kaikkeen puhtaaseen, valkoiseen, steriilisti uuteen ja uusittuun? Samapa tuo, kunhan olen tullut järkiini. Patinaa pitää näkyä, mutta se ei riitä, pitää mennä pitemmälle antamalla talovanhusten rapistua, homehtua ja lahota, muruksi murentua ja maaksi maatua arvokkaasti loppuu

Toivoton avaruus

Toivoton avaruus Linnunradalla saattaa olla miljardeja maan kaltaisia planeettoja. Eihän tämä uutinen yllättänyt kuin määrällään. Tulipa kerrankin mietittyä minkälaisia ihmiset toisella planeetalla voisivat olla. Ovatko he uskovaisia vai ateisteja? Ovatko he yhtä viisaita kuin me maan ihmiset? Onko heillä omat raamattunsa ja koraaninsa, kirkot ja minareetit, jotka tuottavat ateisteille niin paljon päänvaivaa. Ovatko he satsanneet enemmän avaruusteknologiaan kuin sotiin? Ehkä niissä elävät ”ihmiset” ovatkin ateisteja, jotka ovat ilman jumalaa tuhonneet itse itsensä Silläkö täällä maassa onkin ollut niin hiljaista? Luulisi noista jostain miljardeista planeetoista löytyvän ainakin yksi, joka olisi lähettänyt jonkin merkin tänne meidän maapallollemme? Vai olisivatko nuo ihmisten kaltaiset oliot niin paljon edellä maan sivilisaatiota, että ovat voineet muuttaa itsensä kiusankappalehengiksi, jotka piinavat maapallon ihmisiä? jospa ne ovatkin niitä avaruuden henkivaltoja, jost

Väestörakenteiden nykyiseen kehitykseen on puututtava

Väestörakenteiden nykyiseen kehitykseen on puututtava Kuntauudistuksessa ristiriita syntyy siitä, että valitsemamme kansanedustajat joutuvat rakentamaan oikeudenmukaista itsenäistä yhteiskuntaa, kun taas kunnanvaltuutetut rakentavat vain oikeudenmukaista itsenäistä kuntaa. Kuntarakenneremontissa on paljon enemmän elementtejä kuin mitä siitä on pystytty julkituomaan. Otetaanpa esimerkki väestörakenteesta. Kaiken järjen mukaan sen tulisi olla Suomen kattavasti jokaisessa kunnassa huoltosuhteeltaan homogeeninen, jotta oikeudenmukaisuus, niin huollettavien kuin huoltajienkin kohdalla, toteutuisi. Etelä-Suomen kaupunkien asuinlähiökuntien parempi huoltosuhde, sekä myös huoltosuhteen ennuste, perustuu siihen että lähiökunnissa asuvista suhteellisen suuri osa on hyvinvoivaa työssäkäyvää väestöä. Lähiökunnan kupattua asukkailtaan parhaat verotulot, osa sen ikääntyvästä väestöstä on muutettava kaupunkeihin, jossa palvelut ovat paremmin saavutettavissa. Alhaisten eläketulojen

Epäsosiaalisen median aakkoset

Epäsosiaalisen median aakkoset Kukapa ei olisi vielä etsinyt ”sosiaalisesta mediasta” jotain sairauteen tai terveyteen liittyvää tärkeääkin tietoa törmäämättä lapsellisiin vastauksiin, jotka eivät naurata yhtään. Nimitettäköön foorumeita epäsosiaaliseksi viestintäkentäksi. Epäsosiaalisen median perusta on valettu tiettävästi Huittisen kansakoulun puuseessä vuonna 1921 oppivelvollisuuslain astuttua voimaan, se luotiin todelliseen tarpeeseen kun paperia ei löytynyt sentin mittaa. Jollakin oli sentään lyijykynän nysä kiireessä matkaan joutunut. Siitä hetkestä alkoi epäsosiaalisen median voittokulku, muistan käyneeni 60-luvun alkupuolella Hattulan ala-asteen ”miestenhuoneessa” ihmettelemistä niitä opittujen sanojen ja merkkiyhdistelmien kirjoa, vaikka en vielä niitä kaikkia lukea osannutkaan. Epäilin vahvasti oppivuuttani. Sitten sain vanhemmalta ikäluokalta kuulla, että merkkien kopioiminen kuului oppivelvollisuuden piiriin, joten olihan sinne oma leimansa painettava, vaikka työsk