Määrittelemättömiä tunteenpurkauksia

Varoitus araknofobiasta kärsivät   Kuva terassipöydän alla olevista reiästä, jossa yhdestä on löytynyt sopiva piilopaikka. Tai olisi löytynyt, jos ei maalauksen vuoksi olisi pitänyt pöytää kääntää nurinniskoin. Olen aina ihaillut hämähäkkejä, ne kun pystyvät käsittämättömiin suorituksiin. Olisi mielenkiinoista tietää miten metsässä vaikeassa maastossa kahden puun väliin seitti syntyy. Kun tarkemmin olen seurannut, niin perustus näyttää lähtevän yhdestä kahden puun väliin luodusta rihmasta. Sitten tulee toinen samansuuntainen, ei siis poikittain ensimmäisen kanssa, kuten voisi kuvitella. Se onkin mysteeri , miten edes se ensimmäinen lanka viedään oksan kärjestä toiseen, maateitse puolukan ja lillukan varsien lomitse tuntisi olevan silkka mahdottomuus.  Yksi vaihtoehto on heittäytyminen heijaaminen-keinuminen tai tuulen apuna käyttö. Jos tuuli on ratkaisuasemassa, niin rautaiset hermot siinä tarvitaan. Tästä päätellen olen lähes yhtä kaukaista sukua sille